dŭŏdennis

(duodennis, duodennis, duodenne)

aggettivo II classe

Vedi la traduzione di questo lemma



MASCHILE
SINGOLARE
Nom.
duodennis
Gen.
duodennis
Dat.
duodenni
Acc.
duodennem
Abl.
duodenni
Voc.
duodennis
PLURALE
Nom.
duodennes
Gen.
duodennĭum
Dat.
duodennĭbus
Acc.
duodennes
Abl.
duodennĭbus
Voc.
duodennes
FEMMINILE
SINGOLARE
Nom.
duodennis
Gen.
duodennis
Dat.
duodenni
Acc.
duodennem
Abl.
duodenni
Voc.
duodennis
PLURALE
Nom.
duodennes
Gen.
duodennĭum
Dat.
duodennĭbus
Acc.
duodennes
Abl.
duodennĭbus
Voc.
duodennes
NEUTRO
SINGOLARE
Nom.
duodenne
Gen.
duodennis
Dat.
duodenni
Acc.
duodenne
Abl.
duodenni
Voc.
duodenne
PLURALE
Nom.
duodennĭa
Gen.
duodennĭum
Dat.
duodennĭbus
Acc.
duodennĭa
Abl.
duodennĭbus
Voc.
duodennĭa




Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z



{{ID:DUODENNIS100}}